Kettuhattu on näillä keleillä mainio kapistus kun tuulee ja tuiskuttaa. Löysin kirpparilta viime talvena.
Takana näkyy vilaus meidän torppaa.
Niila ainakin osaa ottaa talvesta ilon irti, vaikka äitillä oliskin vähän kevättä rinnassa.
Lintu pyrähti hangessa.
Tästäkin on joku merkillinen otus kipittäny menoihinsa.
Niila tykkää tutkia eläinten jälkiä.
Pihapiirissä pyörii mm. kaksi pulleaa oravaa, joista toinen on tupsukorva ja toinen Olli, Niila on nimennyt ne.
Äiti sanoo että lumessa on ötökän pissaa, Niila sanoo nam nam!
Tekstit
2 kommenttia:
Nayttaapas Niila kasvaneen, vaikka vahan huonosti tuolta lakin alta poikaa nakyykin!
Ihania kylla nuo kettulakit, jos siis kaytettyna sattuu loytamaan. Meilla oli joskus semmonen kammottava, jossa roikku ne kapalat ja kaikki! :D Sita en kylla ehka paahan laittas, en etes lapselle. Ties minkalaisia traumoja siita on siskolle jaany. :D
Kayhan kurkkaan blogiini, siella on sulle jutska! :)
Lähetä kommentti