Helsinki

Eilen tehtiin pieni retki helsinkiin.
Käytiin aamusella nakkaamassa Niilan ukki ja mummi satamaan ja siitä sitten kurvattiin Valtteriin. Oltiin jo heti ysiltä paikalla ja ihmisiä oli kyllä mun makuun ihan kiitettävästi. Oon tottunu maakuntien kirppiksillä siihen ettei väenpaljoutta juurikaan ole ja saa rauhassa etsiä ja tehä löytöjä. Tuolla ihmiset vaan hullunkiilto silmissä vyöry menemään. Ahdisti.
Löysin silti muutaman vanhan maustepurkin, joista herttainen myyjä rouva velotti hurjat 1,85 euroa kun mulla ei ollut enempää kolikoita. Itsepalvelupuolelta löyty Niilalle railakkaan väriset pöksyt ja mulle mustat nahkaiset benettonin sandaalit silkkinauhoilla, hurjaan 1,50 euron hintaan.
Yritin myös vilkuilla Taran suuntaan mutta sen pöydässä oli niin kova liikenne ettei lähdetty rattaiden kanssa änkeemään. Oltais jääty jalkoihin ;)
Olisin kyllä mieluusti halunnut käydä tarkastamassa josko sieltä olis jotain hauskaa löytynyt.


Hullut Leggarit Sister point. Laukku äitin vanha ja muut kamppeet h&m.




Tässä tongimme filmaattisena laukun sisältöä. Yritin huonolla menestyksellä kaivaa kolikoita laukun uumenista.


Pöm pöm pömppömasu! Tuolla itsepalvelusektorilla oli muuten ihanan rauhallista ja avaraa. Minä ja kasoittain tutkimattomia tavararöykkiöitä!



Perheen miekkoset oli sitä mieltä että taas on kirpputoria koluttu vähäksi aikaa!




Niilalla mummin ostama sampakko-body ja Parrakkalla miehellä on paidassa Burt Reynoldsin kuva. Se on sen salainen viiksi-idoli!

Sitten mentiin juomaan kahvit isin työpaikalle. Huomatkaa Niilan hoitolaukku! Tuliainen cardiffista,siinä on kaiuttimet joihin saa liitettyä mp3-soittimen. Tulee olemaan kovassa käytössä nyt kun Niila on löytänyt musiikin ilot. Santana ja Madonna uppoo koviten, Blondie ei mun harmiksi aihettanu niin kovia viboja.


Tätä se sitten tekee koko ajan. Kieli ulkona kun Gene Simmonssilla.



Äitillä haba kasvanu kovasti kun tuota jöpikkää pitelee pystyssä ja kantaa. Neuvolassa käytiin ja painaa jo kymmenen kiloa kolmesataa grammaa ja on seitkytneljä senttiä pitkä.


Jätettiin isi töihin ja mentiin kesäsadetta pakoon kiasman kahvilaan.Niila nukahti sopivasti rattaisiin ja sain keskittyä kahvitteluun ja ihmisvilinän tuijotteluun.


Oli herkullinen mozzarellafocaccia ja pecanpiiras.



Sitten herättiin unilta ja alettiin syömähommiin. Herneet lenteli pitkin lattioita ja äitiä nauratti. Meitä tuijotettiin pahalla silmällä kun kulttuurihenkilöt ei voinu juoda espressojaan rauhassa kun Niila kikatti ja näytti kieltä kaikille. Tyhmiä aikuisia!

Ruokaa ei suuhun asti päätyny kovinkaan montaa lusikallista.



Mutta muualle naamaan,lattialle,äitiin ja syöttötuolin selkämykselle sitäkin enemmän...



Nuo syöttötuolit on aivan ihania! Ihan kuin jostain sadusta. Niila ei malttanu keskittyä kun pyöri vaan kun väkkärä tuossa tuolissa.

Kun oltiin syöty ja hermostutettu kulttuuri-ihmiset sadekin oli lakannu ja mentiin ulos ihmettelemään häkkyrää.

Sen jälkeen käytiin muutamissa kaupoissa, joista onneksi ei löytynyt mitään ja hypättiin junaan kohti kotia. Puolen tunnin matka meni hyvin ja Niila vaan flirttas ja kujersi teinitytöille ja nauratti niitä näyttämällä kieltä.
Äitin hurmuripoika!
Kotona meitä ootti Maisa ja koiran ulkoilutus.
Sitten nukuttiin päikkärit ja tehtiin retki olkkarin lattialle. Makoiltiin patjalla ja kateltiin simpsoneita.