sokerihuurrettua

torstai 18. kesäkuuta 2009

Ensimmäinen postaus!

Nyt se on totta! Mulla on vihdoin oma blogi. Miten hienoa! Tuntuu kun olis astumassa johonkin aivan uuteen ja kaikki ovet olis apposen avoinna.
Olen 25-vuotias. Mitenkäs sitä sitten itseään määrittelis ja tuppais lokeroon?


No vaikka niin, että olen ennen kaikkea pienen Niila-pojan äiti,toiseksi olen osa nelihenkistä höperöä perhettämme,johon lasketaan mukaan myös cockerspanieli, Maisa.


Ja sitten ne muut eikä yhtään hääppöisemmät asiat!
Rakastan kaikkea hassua ja hömppää. Muotia( kaikenlaista,enimmäkseen vähän vinksahtanutta.Tylsyys ja sovinnaisuus ei ole minua varten,toki suotakoon se muille!) kirpputoreja, kahvipurkkeja,vanhoja huonekaluja,kenkiä,vintagea...ja kirkkaita värejä.Minulla ei ole kuin yksi ruskea vaate,ja sekin kotikatu t-paita.


Juon paljon kahvia,isosta mukista ja maidolla! Olen aamuisin kiukkuinen. Tykkään katsella televisiosta eduskunnan kyselytuntia. Ehkä se kertoo minusta jotain,luultavasti ei.

Mulla on valkoinen tukka,vaaleanpunaiset silmälasit ja kajjaanilainen huumorintaju. Muutamia tatuointeja,ensimmäinen ei- enää -niin- hieno otettu 15-vuoden kypsässä iässä. Sittemmin tullut joitamia lisää!

Coming Up:

Kirppariostoksia( parin päivän sisällä ostettu mm.patchwork-vyölaukku, unelmien valkoinen villatakki,joka on kuin halaus päällä, punaiset korkkarit, kasa poneja, omppukuvioinen kynähame...ja kasa kaikkea muuta hullua ja kreisiä!)

Ruokakuvia! Tykkään syömisestä ja ruuanlaitosta..luen lehdestä ensimmäisenä reseptit ja blogeissa hykertelen kun ihmiset kuvaavat syömisiään.

Vauvahöpötystä Lapsonen kasvaa niin hirmuisella vauhdilla että haluan tallentaa sen vauhdin tänne ja jakaa muiden kanssa.Ihan lähipiiriini ei myöskään kuulu kauheasti pieniä lapsia,joten muotihullujen mutsien vertaistuki,vauvahöpötys ja kommentointi on todella tervetullutta!


Ja kaikkea mitä mun elämään mahtuu! En halunnut tarkasti jakaa ja määritellä tätä blogia koska olisin niistä määritelmistä ja säännöistä kuitenkin lipsunut.En ole minimalistinen eikä bloginikaan tule sitä olemaan.
Enemmänkin rönsyilevää mummola-henkeä.

Nyt hiukan unisilmäinen äiti-ihminen painuu uneksimaan painaen päänsä pielukseen ja odottaen innokkaasti sekä huomista juhannusaattoa että uutta postausta!
Ta Ta!

-SF-

Ei kommentteja: